Missähän on laskettu miten vihreää tuulimyllyjen sähkö oikeasti on? Hillittömän isot myllyt rakennetaan kiinassa, ne vievät valtavan määrän raaka-aineita, rahdataan tänne laivoilla ja sitten kuljetetaan rekalla jonnekin perähikiälle.

Sitä ennen Perähikiällä on kaadettu metsää, rakennettu teitä ja rakennettu sähköverkkoa. Teräsbetonia menee melkoinen määrä jalustoihin. Myllyt kestävät noin 20 vuotta, jatkossa toivottavasti pidempään. Sinä aikana niitä pitää kuitenkin säännöllisesti huoltaa. Sekään ei ole hiilivapaata toimintaa.

Suurin osa myllyjen materiaalista on kierrätettävää, mutta täytyy muistaa että kierrätyskin tuottaa päästöjä. Myllyt puretaan, ja rahdataan jonnekin kierrätettäväksi, tämä prosessi voi tuottaa paljonkin päästöjä. Betonijalustat jäävät maahan. Todellista, tuntuvaa järjestelmää ei ole siihen, että myllyjen omistaja käyttöajan jälkeen varmasti purkaa ne.

Siipien kierrättämiseen on muutama tekniikka, mutta ne eivät ilmeisesti ole vielä kovinkaan toimivia.

Myllyjen tuottama sähkö on niin epätasaista, että siitä ei todellakaan ole päämuotoiseksi energiaksi, tilannetta avittaa jos joskus keksitään edullinen ja päästötön tapa varastoida niiden tuottamaa sähköä. Toivottavasti tämä onnistuu pian.

Kuvassa koko Suomen viikon tuulisähkön tuotanto noin viikon takaa.

En yritä välttää olevani mikään suuri ymmärtäjä näissä tuulivoima-asioissa, mutta olisi kyllä kiva jossain nähdä tämä kokonaisuus laskettuna, että kuinka päästötöntä myllyjen tuottama energia oikeasti on. Nythän ne mielletään politiikassa täysin päästöttömäksi energiamuodoksi. https://interestingengineering.com/how-wind-turbines-could…